Varaavan takan käyttöohjeet

Tutustu myös opasvideoomme “Perinteisen varaavan takan oikeaoppinen lämmitys”
Tutustu pikaohjeisiimme “Pikaohjeet takan lämmitykseen”

Varaavan takan käyttöohjeet

Varaava takka, pystymuuri, vastavirtauuni, kakluuni, pönttöuuni ja niin edelleen. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja kuten on nimiä monta, on myös paljon erilaisia savupirttiajoista nykypäivän jalostuneita käsityksia varaavan takan oikeaoppisesta lämmityksestä. Moderni asumisympäristö, päästökeskustelujen kiivaus, käyttäjien kokemattomuus tai jopa ajan olossa vääristynyt tai nykyasumiseen sopimaton tieto voivat aiheuttaa epätietoisuutta tulisijan lämmityksessä. Tässä ohjeessa tutustutaan yleisesti varaavan takan toimintaan ja sen tehokkaaseen ja ekologiseen lämmitykseen. 

Perinteinen varaava takka, eli varaava vastavirtauuni muodostuu tulipesästä, sitä kiertävistä savukanavista (poskikanavat) ja varauskykyisestä ulkokuoresta. Myynnissä on myös monenlaisia varauskykyisiä tulisijoja, joissa ei välttämättä ole lämpöä kerääviä kiertäviä savukanavia, mutta niihin on asennettu varauskykyisiä elementejä. Lue lisää erilaisista tulisijatyypeistä täältä.

 

Varaavan takan tekniset ominaisuudet
Varaavan takan toiminta perustuu pitkiin lämpöä kerääviin savukanaviin varaavan rungon sisällä.

Tehokkaan ja turvallisen tulisijankäytön perusedellytyksiä ovat:

  • Kuivat polttopuut (ei roskia!)
  • Oikeankokoiset pesälliset ja sopiva polttomäärä
  • Hyvän vedon muodostuminen hormiin
  • Riittävä ilmasyöttö palotapahtumaan (mutta ei liiallinen)
  • Tulisijan ja hormin kunnossapito ja säännöllinen nuohous
  • Suojaetäisyyksien noudattaminen
  • Mahdollisten savu- ja sytytyspeltien oikea-aikainen käyttö (häkävaara!)
  • Käyttötarpeisiin sopiva tulisija

Hyvillä puunpolttotavoilla tulisija on loistava lämmitin! Tehokas puiden polttaminen on myös ympäristöystävällistä.

(jos tulisijasi on uusi, lue ensin Uuden varaavan takan kuivatus ja käyttöönotto)

Lämmitä varovasti ensimmäisillä lämmityskerroilla

Jos tulisijasi on ollut pidempään käyttämättä, aloita lämmittäminen varovasti. Esimerkiksi syyssateiden kostuttama, tai vastaavasti kesämökin talven kylmettämä hormi ja tulisija, voivat aiheuttaa veto-ongelmia. Tyypillinen ongelma myös on, että hormi vetää aluksi iloisesti, mutta tovin kulutta veto lopahtaa kosteuden aiheuttaman ilmalukon vuoksi. Tarkkaile vetoa aina vähintään 10 minuuttia sytyttämisestä! Liian raju lämmittämisen aloittaminen voi myös vaurioittaa tulisijaa ja hormistoa.

Kosteuden muodostuminen luukun lasiin ja nokiluukkujen sisäpintaan on merkki kosteasta tulisijasta tai märistä polttopuista. Lämmitä tällöin tulisijaa maltillisesti ja hyvällä vedolla. Voit myös käyttää tulisijan kuivatuksessa apuna sähköpuhallinta, mutta muista silloinkin avata savupelti. Jos kosteus on peräisin polttopuista, pyri tuomaan puut aiemmin sisätiloihin kuivumaan ennen käyttöä.

Tutustu takkaasi

Erilaisissa käyttöympäristöissä takkojen toiminta on aina yksilöllistä. Toimintaan vaikuttavat mm. käytettävä hormi, rakennuksen sijainti, rakennuksen ympäristö, sekä takan käyttö- ja toimintaolosuhteet. Tutustu siis huolellisesti oman takkasi käyttöön ja ominaisuuksiin. Jos tulisijastasi on olemassa käyttöohjeet, lue ne huolellisesti ja noudata aina ensisijaisetsi valmistajan antamia ohjeita. Jos olet epävarma tulisijasi toiminnasta, voit kysyä lämmitysohjeita esimerkiksi nuohoojalta. Tulisijatyyppejä on myös monenlaisia ja niiden lämmitysominaisuudet vaihtelevat suuresti. On tärkeää tiedostaa oman tulisijan mahdollisuudet lämmityskäytössä. Vääränlainen polttotapa tai tehoton tulisija, voivat jopa lisätä kodin muuta lämmitystarvetta! Esimerkiksi holtittomalla ilmansyötöllä puiden polttaminen voi aiheuttaa huomattavaa vetoa huoneistoon.

Takan veto on suoraan verrannollinen hormin muodostamaan vetoon. Vetoon vaikuttavat hormin koko, pituus, muoto, sekä hormin valmistusmateriaali. Vetoon vaikuttavat myös huone- ja ulkoilman lämpötila, kosteusolosuhteet sekä sisäilman paine (mm. ilmastointi). Merkittävä vaikutus vetoon on myös takan oikealla käytöllä ja säännöllisellä puhdistuksella.

Sytyttämiseen ja alkuvetoon liittyvät veto-ongelmat johtuvat yleisesti hormin kylmyydestä ja kosteudesta (ks. Varmista aina hormin veto). Pidempiaikaisissa ongelmissa ota yhteyttä nuohoojaan.

Jos hormissa ei ole takan toiminnan edellyttämää riittävää vetoa, toiminnan varmistamiseksi hormiin tulee asentaa säätimellä varustettu savukaasuimuri.

Selvitä lämmitystarpeesi

Käytettävät polttopuumäärät ja lämmityskertojen tiheys riippuvat vallitsevasta ilman lämpötilasta, lämmitettävän rakennuksen lämmöntarpeesta (lämpöluokasta), käyttötavoista, tulisijan sijainnista asunnossa, sekä polttopuun laadusta. Esimerkiksi koivun energiasisältö on 1700 kWh / pinokuutio kun taas lepän energiasisältö on 1230 kWh / pinokuutio.

Aloita takkaasi tutustuminen ensin pienemmillä puumäärillä lämmittäen. Kasvata puumääriä kokemuksen karttuessa ja tarpeen vaatiessa. Samalla löydät juuri omassa käyttökohteessasi oikean polttotavan.

Polttopuun ominaisuudet

Käytä kuivaa ja puhdasta puuta

Takan käytön, kestävyyden, toiminnan ja ulkonäön kannalta on tärkeää käyttää lämmityksessä kuivaa, puhdasta ja oikean kokoista puuta. Märkä, likainen tai mätä puu palaa epäpuhtaasti, joka aiheuttaa noen ja muiden epäpuhtauksien kerääntymisen tulipinnoille, savukanaviin, hormiin ja takkaluukun lasiin.

Kylmävarastossa säilytettävät puut olisi hyvä tuoda sisälle lämpimään vuorokaudeksi ennen käyttöä, jotta pintaan tiivistynyt kosteus ehtii kuivumaan.

Sopiva kosteusprosentti polttopuulle on n. 14 – 20 %. Helppo tapa testata puun kuivuus on kolauttaa kahta klapia yhteen. Tiedät puiden olevan kuivia, kun niitä yhteen kolauttaessa kuuluu heleä kilahdus.

Käytä oikean kokoista puuta

Lämmitykseen vaadittava maksimipolttopuumäärä jaetaan oikeaoppisessa polttotavassa useampaan pesälliseen. Ensimmäistä pesällistä kutsutaan sytytyspesälliseksi. Sytytyspesällisessä hyvä klapin halkaisija on n. 4 – 8 cm. Seuraavia pesällisiä kutsutaan lisäyspesällisiksi. Lisäyspesällisissä klapi saa olla huomattavasti paksumpaa, esimerkiksi n. 9 – 16 cm halkaisijaltaan.

Paras klapi on halkaistu puun koosta riippuen 2 – 4 osaan. Pyöreä halkaisematon puu syttyy ja palaa halkaistua huonommin.

Huomioi ennen lämmitystä

Huolehdi takkasi puhtaudesta

Puhdista arinat tuhkasta ja tarkista ettei tuhkalaatikko ole täynnä. Puhdista luukun lasipinnat mahdollisesta noesta ja liasta. Lasipintojen puhdistuksessa voit käyttää kosteaa pyyhettä ja puhdasta puun tuhkaa. Tämä tapahtuu koskettamalla kostealla pyyhkeellä tuhkalaatikossa olevaa tuhkaa ja hieromalla sillä lasin nokisia kohtia.

Varmista aina hormin veto

Jos takka on ollut pitkään käyttämättä tai asunnon sisälämpötila on ulkolämpötilaa viileämpi, varmista veto polttamalla esimerkiksi sanomalehtipaperia hormin tai takan nuohousluukussa. Tarpeen vaatiessa voit puhaltaa nuohousluukkuihin myös kuumailmapuhaltimella riittävän vedon aikaansaamiseksi.

Kylmillään olleen takan lämmitys, esimerkiksi talviaikaan mökillä, on aloitettava erityisen varovasti ja hitaasti. Liian nopea lämmittäminen aiheuttaa tulisijan rungossa suuria lämpötilaeroja, jotka saattavat vaurioittaa rungon rakenteita ja pinnoitteita.

Säädä ilmanvaihtoa tarpeen mukaisesti

Puut vaativat ilmaa palaakseen pesän koosta riippuen 5-10 m³ / kg. Takan riittävä ilmansaanti on varmistettava ennen lämmityksen aloittamista.

Mikäli huoneistossa on koneellinen ilmanvaihto, on se useimmiten säädetty pitämään huonetilat alipaineisena, jolloin ilmansaanti on huonetilasta niukkaa tai jopa mahdotonta. Jos hormissa ei ole riittävää vetoa, sulje ilmanvaihto ja/tai liesituuletin lämmityksen ajaksi. Voit myös käyttää ilmanvaihtokoneesta mahdollisesti löytyvää takkakytkintä. Huomioi kuitenkin, että takkakytkin toimii yleensä vain 10-15 minuutin ajan, jonka jälkeen huoneisto alipaineistuu jälleen.

Mikäli veto ei silti riitä, avaa takkaa lähinnä oleva ikkuna tai ovi sytytyksen ajaksi. Kokeile ikkunan/oven sulkemista n. 5 minuutin kuluttua sytytyksestä. Jos liekki hiipuu, avaa ikkuna/ovi ja kokeile sulkemista 5 minuutin kuluttua uudelleen. Paras keino välttyä koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa huoneistossa veto-ongelmilta on korvausilmajärjestelmällä varustettu takka, jolle on tuotu korvausilma huoneiston ulkopuolelta.

Takan lämmittäminen

Lämmitä päivittäin

Varaavaa takkaa kannattaa lämmityskautena lämmittää päivittäin. Näin takkaan saadaan tasainen varaus, ja lämmönluovutus on tasaista koko vuorokauden.

Kun tulet sinuiksi takkasi kanssa, voit säätää puumäärää päivittäisen lämmöntarpeen perusteella. Arvioi jo ennen lämmitystä tarvittava kokonaispuumäärä.

Mitä tasaisemmin lämmität, sitä miellyttävämmältä takan antama lämpö tuntuu. Samalla saat tulisijastasi enemmän tehoa vähemmällä puumäärällä.

Käytä oikea määrä polttopuuta

Tulisijan oikea puumäärä vaihtelee hyvin paljon erilaisissa tulisijoissa. Massiivinen kuorirakenteinen tiilitulisija vaatii lämmetäkseen ison määrän puita, mutta luovuttaa lämmettyään pitkään, jopa päiviä. Tämän tyyppisillä tulisijoilla kokematon takan käyttäjä voikin päätyä helposti ylilämmitykseen. Kun taas kamiinalla huoneiston lämpötilaa voi nostaa nopeasti, mutta varauskykyä ei ole käytännössä lainkaan.

Kun puhutaan varaavasta tulisijasta, on varauskyvyn avainsana aina paino. 500 kg:n painoinen tulisija ja 1500 kg:n tulisijan varauskyvyllä on merkittävä ero. Suurempi massa luovuttaa lämpöä tasaisemmin ja pitkään, kun taas kevyempää takkaa on lämmitettävä kuumemmaksi ja useammin. Toki tulisijan rakenteellakin on iso merkitys. Suuri massa ei auta, jos tulisijan savukanavat on rakennettu siten, etteivät savukaasut kierrä riittävän laajasti tai savukanavien koko ei ole optimaalinen.

Tehottomasti palava ja kevyesti varaava tai täysin varaamaton tulisija luovuttaa lämpöä vain silloin, kun siinä polttaa puuta, joten tämän tyyppisissä tulisijoissa lämityskäyttö kuluttaa puutta kori kaupalla. Lopputuloksena on usein myös huonetilan sahaava lämpötila ja suuret päästöt.

Tulisijateollisuus on tänä päivänä vahvasti säädeltyä ja modernit tulisijat on testava hyväksytysti. Tästä syystä tulisijat ovat nykyään tehokkaampia ja vähäpäästöisempiä.

Warma-Uunin polttopuumäärä

Noudata aina takkasi mukana tullutta ohjetta.

Kun lämmität takkaasi kerran vuorokaudessa, on sen lämmittämiseen käytettävä maksimipolttopuumäärä tällöin n. 0,5 kg puuta takan 100 kiloa kohden.

Kovilla pakkasilla takkaa voidaan lämmittää jopa kaksi kertaa päivässä, esimerkiksi aamulla ja illalla. Tällöin sen lämmittämiseen käytettävä maksimipolttopuumäärä on n. 0,35 kg puuta tulisijan 100 kiloa kohden.

Jos siis takkasi painaisi esimerkiksi 1500 kg ja lämmittäisit sen kerran vuorokaudessa, olisi maksimipolttopuumäärä:
0,5 kg x 1500 kg / 100 kg = n. 7,5 kg

Jos taas lämmittäisit takkasi kahdesti vuorokaudessa, olisi sen maksimipolttopuumäärä lämmityskertaa kohden:
0,35 kg x 1500 kg / 100 kg = n. 5 kg

Kun punnitset oikeat polttopuumäärät ensimmäisillä lämmityskerroilla, opit nopeasti arvioimaan sopivat panoskoot riittävällä tarkkuudella myös silmämääräisesti.

Parhaan mahdollisen hyötysuhteen saavutat jakamalla takkakohtaisen maksimipolttopuumäärän vähintään kolmeen yhtä suureen pesälliseen.

Jos takkasi painaa esimerkiksi 1500 kg, on sen lämmitykseen vaadittava maksimipolttopuumäärä 7,5 kg. Jakamalla maksimipolttopuumäärän kolmella, saat sopivan pesällisen polttopuumäärän:
7,5 kg / 3 = 2,5 kg

Käytä ensisijaisesti mallikohtaisia poltto-ohjeita, jotka voivat poiketa yllä kuvatusta polttotavasta.

Älä ylilämmitä

Pinnoitusten ja kaakelipintojen vaurioituminen on aina merkki ylilämmityksen aiheuttamasta liian nopeasta tai epätasaisesta lämmönvaihtelusta rungossa ja/tai pinnoitteissa

Ylilämmittäminen ja liian suuret pesälliset vaurioittavat aina tulipintoja ja takan rakenteita, aiheuttaen takan pinnoitteissa halkeamia tai hiushalkeamia. Liian korkeaksi nouseva tulipesän lämpötila aiheuttaa muutoksia ja rapautumista tulipesän rakenteissa, suuluukkujen metalliosissa, sekä vaurioittaa laseja ja pinnoitteita. Hiushalkeamilla pinnoissa ei ole vaikutusta toimivuuteen tai käyttöturvallisuuteen, mutta em. käytöllä on huomattava merkitys takan käyttöikään. Noudata aina huolellisesti käyttö- ja lämmitysohjeita.

Tulipesän sisäpintoihin ja luukun lasiin ilmaantuva valkoinen tuhkakerros kielii ylilämmittämisestä, joka voi johtaa tulisijan vaurioitumiseen ja käyttöiän lyhenemiseen.

Merkkejä tulisijan ylilämmittämisestä:

  • Tulisipesään ilmaantuu rapautumisen merkkejä. Pitkällä aikavälillä syntynyt rapautuminen on tulisijan normaalia kulumista, tulisijasta riippuen pesää on mahdollista korjata.
  • Tulisijan pintaan ilmaantuu hiushalkeamia. Esimerkiksi tiilitakoissa hiushalkeamia saattaa muodostua kuitenkin hyvin herkästi ja haitta on yleensä kosmeettinen.
  • Tulisijan arinat, kipinäsuojat ja luukut vääntyilevät ja palavat puhki.
  • Tulipesän ja luukun sisäpintoihin muodostuu valkoinen tuhkakerros. Tämä on merkki liian suurista pesällisistä, liian suuret pesälliset ylikuumentavat ja kuluttavat tulipesää, sekä laskevat tulisijan hyötysuhdetta.
  • Luukun lasit muuttuvat himmeiksi ja mattapintaisiksi.
  • Tulisijan ulkopinta on polttavan kuuma.
  • Huoneiston lämpötila nousee liian ylös.

Käytä takan luukkuja oikein

Varaavaa takkaa ei ole tarkoitettu käytettäväksi avotakkana. Pidä tulipesän luukku aina suljettuna. Avonainen luukku voi aiheuttaa huonetilaan savuvuotoja. Avaa luukku vain sytytyksen, puiden lisäyksen ja puhdistuksen ajaksi. Sulje myös luukun ilmansyötöt ja tuhkaluukut lämmityksen päätyttyä.

Sytyttäminen

Lado puut vaakaan ja poikittain

Paras tapa asettaa puut tulipesään on latoa ne vaakaan poikittain, puiden päät tulipesän kylkiä kohti (ei luukkua kohti). Puut voi myös latoa ristiin, tai jos puut ovat pitkiä, voi ne latoa myös tiiviisti pystyyn. Pystyssä polttaminen ei kuitenkaan ole suotavaa, sillä päästöt ovat pystypoltossa korkeammat ja hyötysuhde huonompi.

Avaa pellit kokonaan ennen sytytystä

Avaa sulkupelti (savupelti) kokonaan ennen sytyttämistä. Sulkupellin löydät hormista, takan yläosasta tai hormiliitoksesta takan ja hormin välistä.

Jos takassasi on sytytyspelti, avaa se. Sytytyspeltiä ei ole alaliitosmalleissa. Kun sytytyspelti on auki, virtaavat savukaasut suoraan hormiin helpottaen vedon muodostumista hormiin sytytysvaiheessa. Pelti avataan ja suljetaan uunin kyljessä olevasta kääntökahvasta. Sytytyspelti on auki, kun kääntökahva on viistossa. Kun sytytyspelti on kiinni, kahva on suorassa. Kääntösäde on n. 135°.

Sulje sytytyspelti n. 5 -10 min sytytyksen jälkeen, tai kun puut ovat hyvin syttyneet ja veto on hyvä. Seuraa vetoa hetki sytytyspellin sulkemisen jälkeen. Jos tuli näyttää hiipuvan, avaa sytytyspelti hetkeksi uudelleen vedon varmistamiseksi.

Sytytä puut päältä

Käytä sytytyspesällisessä pienempiä puita kuin lisäyspesällisissä (katso kohta ”Käytä oikean kokoista puuta”). Asettele sytytyspesällisessä pienimmät puut päällimmäiseksi. Aseta sytykkeet puukasan päälle ja sytykkeiden päälle 100 – 200 g pieniä puutikkuja.

Puut syttyvät parhaiten halkaistulta pinnaltaan, joten lado puut kuoripuoli alaspäin. Sytykkeenä voit käyttää tervaslastuja, sytytysgeeliä, sytytyspaloja, geelipusseja, paperia, tai muita yleisesti hyväksyttyjä sytytysmateriaaleja.

Sytykkeet asetetaan päälimmäisessä kerroksessa olevien pienimpien puiden alle. Palotapahtuma pysyy tasaisesti hallinnassa, koska kaikki puut eivät pyri syttymään kerralla, vaan palotapahtuma etenee hitaasti ylhäältä alaspäin. Tämä pienentää huomattavasti puulämmittämisen päästöjä, pidentää tulisijan elinikää ja maksimoi puusta saatavan energiahyödyn.
Sytykkeet asetetaan päälimmäisessä kerroksessa olevien pienimpien puiden alle. Palotapahtuma pysyy tasaisesti hallinnassa, koska kaikki puut eivät pyri syttymään kerralla, vaan palotapahtuma etenee hitaasti ylhäältä alaspäin. Tämä pienentää huomattavasti puulämmittämisen päästöjä, pidentää tulisijan elinikää ja maksimoi puusta saatavan energiahyödyn.

 

Anna paloilmaa säästellen

Suuluukut suljetaan heti kun sytykkeet ovat syttyneet. Jos hormissa on sytytysvaiheessa veto-ongelmia, voidaan luukkujen ilma-aukoista ja ilmansäätöön tarkoitetuista tuhkalaatikoista antaa hieman runsaammin ilmaa. Tällöin hormi saa paremman vedon ja sytytysvaiheessa muodostuva kosteus ja vesihöyry poistuvat hormin kautta.

Tuli palaa hyvällä vedolla yleensä n. 5 min kuluttua sytytyksestä. Kun puut ovat hyvin syttyneet, voit varovasti sulkea sytytyspellin samalla seuraten, että veto pysyy riittävänä. Vetoa säädetään halutun suuruiseksi tuhkalaatikkoa raottamalla ja/tai säätämällä suuluukkujen ilma-aukkoja.

Paloilmaa ei saa antaa liikaa, eikä liian vähän. Jos liekki palaa rauhattomasti lepattaen ja humisten, vähennä ilmaa kunnes tuli palaa rauhallisesti. Jos liekki palaa laiskasti ja tummana, lisää ilmaa kunnes tuli palaa väriltään vaaleana.

Liika ilma aiheuttaa puun liian nopean palamisen, jolloin puista vapautuvat palokaasut eivät ehdi syttymään. Liika ilma hiillosvaiheessa jäähdyttää takan varaavia rakenteita. Liian vähäinen ilma aiheuttaa kitupolton, jolloin päästöt kasvavat ja palokaasut karkaavat syttymättöminä hormiin. Liian vähäinen ilma hiillosvaiheessa jättää hiillospolton keskeneräiseksi.

HUOM! Vetoa ei saa koskaan säätää savuhormin, tai takan sulkupellillä.

Puiden lisääminen

Lisää puut lyhyelle liekille

Lisää puita kun liekit alkaa olla mitaltaan alle 25 cm. Mallikohtaisista poltto-ohjeista löydät tarkemman ja helpomman tavan sopivan lisäysvaiheen havaitsemiseksi. Käytä lisäyspesällisissä isompia polttopuita (katso kohta ”Käytä oikean kokoista puuta”). Käytä puita lisätessä tarkoitukseen sopivaa suojakäsinettä tai puupihtejä.

Avaa tulipesän luukku kahdessa vaiheessa

Sulje tarvittaessa vetoluukku puiden lisäämisen ajaksi. Avaa tulipesän suuluukku ensin varovasti n. 1 – 3 cm raolleen. Odota hetki, kunnes veto tulipesässä on tasaantunut. Vedä luukku sitten hitaasti kokonaan auki, ettei luukun avaamisesta muodostuva ilmavirta tee tulipesään pyörteitä, jotka aiheuttaisivat tuhkan ja savukaasun pöllähtämiseen huoneilmaan.

Lado puut tiiviisti vaakaan ja poikittain ja sulje luukku viipymättä. Säädä vetoluukku takaisin normaaliin paloasentoon.

Mikäli luukkua avatessa savua tupruttaa huonetilaan, avaa sytytyspelti ennen luukun avaamista puiden lisäyksen ajaksi. Muista sulkea sytytyspelti, kun takkaluukku on suljettu ja lisätyt puut syttyneet.

Tunnelmatulen polttaminen

Jos haluat polttaa ns. tunnelmatulta, jolloin tuli palaa pitkiä aikoja, lisää vain muutamia puita kerrallaan. Älä ylitä sallittuja lämmityskertakohtaisia puumääriä, vaan jaa maksimi polttopuumäärä useampaan pesälliseen. Osa varaavista takoista on sytytyspelti, jonka avulla lämpö ei varaudu tulisijan runkoon. Sytytyspelti on kuitenkin tarkoitettu käytettäväksi vain sytytyksen aikana. Ns. kesäpeltinä sytytyspellin käyttö ei toistuvasti ole suositeltavaa.

Lämmityksen päättyessä

Sulje pellit ja ilmansyöttöaukot

Kun viimeinen pesällinen on hiillosvaiheessa, työnnä hiilet hiilikolalla yhteen kekoon tasaisesti loppuun palamisen varmistamiseksi. Pellit ja ilma-aukot suljetaan kun puut ovat täysin palaneet ja hiillos on sammunut. Hehkuvia kekäleitä ja sinisiä liekkejä ei saa enää näkyä.

Jos epäilet häkävaaraa, jätä sulkupelti hieman raolleen. Ollaksesi varma ettei häkää enää muodostu, tarkista ettei yksittäisiä kekäleitä jää kytemään tuhkan sekaan. Vaarallisia kekäleitä voi kyteä hautautuneena tuhkaan tai pudonneina tuhkalaatikkoon. Aina, jos peltien sulkemisen jälkeen tulisijasta leviää ilmaan hajua, on se merkki liian aikaisin suljetusta pellistä ja häkävaara on olemassa. Itse vaarallinen häkäkaasu on kuitenkin hajutonta.

Muistilista

Ota huomioon lainsäädäntö

Takan toimintaa ja polttoaineita koskevat kansalliset ja paikalliset vaatimukset on täytettävä, kun takkaa käytetään kyseisessä maassa.

Noudata hormin nuohouksessa maa- ja aluekohtaisia ohjeita ja määräyksiä.

Takka soveltuu asennettavaksi jaettuun hormijärjestelmään, kun täytetään rakentamismääräyskokoelmassa E3 esitetyt erityisehdot.

Samanaikainen käyttö muiden lämmityslaitteiden kanssa

Takka soveltuu käytettäväksi yhdessä muiden lämmitysjärjestelmien kanssa. Ilmoitetut polttopuumäärät ovat lämmityskertakohtaisia maksimipolttopuu-määriä ja niitä voi muiden lämmityslaitteiden teho huomioon ottaen säätää alaspäin.

Mikäli myös muut lämmitysjärjestelmät ovat toiminnaltaan huoneilmaa käyttäviä, on takan riittävä ilmansaanti varmistettava kuten kohdassa ”säädä ilmanvaihtoa tarpeen mukaisesti” on esitetty.

Älä lämmitä takan pintaa liian kuumaksi

Muista, että takan pintalämpötila nousee aina viiveellä. Pintalämpötilan huippu saavutetaan vasta pellin sulkemisen jälkeen. Siksi poltettavan puumäärän arvioiminen pintalämpötilaa polton aikana mittaamalla voi olla vaikeaa.

Aloita takan lämmittäminen pienillä puumäärillä. Kerää kokemusta polttopuumääriä pikkuhiljaa kasvattamalla. Näin opit puumäärien vaikutuksista lopulliseen pintalämpötilaan ja vältät mahdollisen ylilämmityksen aiheuttamat ongelmat.

Jos takka kuitenkin ylikuumenee

Jos takka kuitenkin ylikuumenee, jätä hormin ja takan savupellit polton jälkeen auki seuraavaksi vuorokaudeksi. Lisäksi:
1. Jos tulipesässä on ylikuumenemistilanteessa edelleen tuli, sulje ilmansyöttöaukot (1 tai 2 tuhkalaatikkoa ja luukun ilmansyötöt, korvausilma) palon hillitsemiseksi. Muista kuitenkin, ettei ilmasyöttöä saa tässä vaiheessa äkisti lisätä uudelleen hillityn palon leimahtamisvaaran vuoksi.
2. Jos tuli on ylikuumenemistilanteessa jo täysin sammunut, avaa kaikki ilmansyöttöaukot jäähdyttävän läpivirtauksen saavuttamiseksi.

Seuraa takan jäähtymistä kunnes ylikuumenemistilanne on ohi. Mikäli ylikuumenemistilanne on huolestuttava, voit aina ottaa yhteyttä takan myyjään tai valmistajaan.

Pidä takka siistinä sisältä ja päältä

Vaikeasti irrotettavan ruskean lian tai noen muodostuminen lasiin, tulipesään tai savukanaviin kielii polttopuun liiallisesta kosteudesta, väärästä paloilman säädöstä tai muuten virheellisestä käytöstä. Tutustu huolellisesti takkaasi ja käyttöohjeisiin ja pidä takkasi siistinä. Puhdista arinat ennen uutta käyttöä ja poista tuhkat säännöllisesti

Pyydä tarvittaessa lisäohjeita myyjältäsi.

Huolehdi takan ja hormin nuohouksesta

Ahkerassa käytössä hormiin ja takan kanaviin voi kerääntyä nokea. Noki on tehokas eriste ja heikentää takan varauskykyä. Lisäksi kerääntynyt noki voi aiheuttaa nokipalovaaran.

Kun takka on jatkuvassa käytössä, kutsu nuohooja puhdistamaan varaavan takan kanavat ja liitosputki vuosittain. Kutsu nuohooja tarkastamaan hormi ja takka myös silloin, kun takka on ollut pitkään käyttämättä.

Soita nokipalon sattuessa hätänumeroon

Nokipalon sattuessa sulje ensin kaikki takan ilmansyöttöaukot, jotta palon hapensaanti rajoittuu. Soita sitten hätänumeroon 112 ja ilmoita tilanteesta ja sen kehittymisestä pelastusviranomaisille. Nokipalosta on aina ilmoitettava hätänumeroon.

Pyydä takan muutos- ja korjaustöihin apua

Joskus takkaan voi tulla muutos- tai korjaustarpeita. Muista, että pienetkin muutokset voivat vaikuttaa takan toimintaan, pahimmillaan ne voivat jopa kasvattaa suojaetäisyyksiä. Ota muutos- ja korjausasioissa aina yhteyttä tulisijamyyjään tai -valmistajaan. Takan oikeanlaisen toiminnan voi varmistaa vain käyttämällä tulisijavalmistajan suosittelemia varaosia ja asentajia.

Tärkeitä varoituksia!

  • Poista tuhka aina palamattomaan, jalalliseen ja kannelliseen metalliastiaan. Älä säilytä tuhkaa paikassa, jossa se aiheuttaa palo- tai häkävaaran.
  • Takkaa ei saa käyttää jätteenpolttouunina. Älä käytä sopimattomia ja suositusten vastaisia polttoaineita, kuten nestemäisiä polttoaineita, muoveja, pakkausjätteitä, maalattuja tai kyllästettyjä puita, lastulevyjä. Käytä vain kuivaa ja puhdasta puuklapia.
  • Älä koskaan polta takassasi sytytyspelti avoimena. Käytä sytytyspeltiä vain sytytyksessä vedon varmistamiseksi.
  • Ylilämmittäminen ja liian suuret pesälliset saattavat vaurioittaa tulipintoja ja takan rakenteita, sekä aiheuttaa takan pinnoitteissa hiushalkeamia. Tulipesässä liian korkeaksi nouseva lämpötila aiheuttaa muutoksia suuluukkujen metalliosissa ja vaurioittaa laseja ja pinnoitteita.
  • Huolehdi, ettei palavaa materiaalia ole takan suojaetäisyyksiä lähempänä.
  • Älä pidä palavaa materiaalia luukun läheisyydessä (suojaetäisyys vähintään 1 metri)
  • Älä koskaan polta takkaa avoimin luukuin vartioimatta takkaa.
  • Älä jätä takkaa ilman valvontaa lämmityksen aikana.
  • Älä koskaan jätä lapsia palavan takan läheisyyteen ilman aikuisen valvontaa.

Muista häkävaara!

Sammumattomista kekäleistä syntyy häkää, joka on hengenvaarallinen, hajuton ja näkymätön kaasu. Varsinkin tuhkan sekaan jääneet kekäleet säilyvät kauan hehkuvina ja vaarallisina. Älä sulje sulkupeltiä niin kauan, kun tuhkan joukossa on vaarallisina hehkuvia kekäleitä!

Warma-Uunit toivottaa tunnelmallisia hetkiä tulisijasi lämmössä!